Uusi vuosi

Moi!



Japanilaiseen uuden vuoden odotukseen kuuluu "mochitsuki", eli riisikakkujen valmistaminen. Riisikakku on  perinteinen japanilainen herkku, jonka sisälle voi laittaa makeaa punaista paputahnaa tai syödä pelkiltään sellaisenaan. Tämän valmistuksessa ensin keitetty riisi survotaan tahnaksi, joka sitten muotoillaan pieniksi litteiksi palloiksi.

Joulukuun 29. päivä menin luokkakaverini sukulaisten luo yöksi, ja me muun muassa kävimme kylpylässä, söimme juustofondueta ja teimme juuri näitä edellä mainittuja riisikakkuja. Uuden vuoden aaton aattona siis kaverini sukulaisia tuli koolle montaa kymmentä, ja teimme kaikki yhdessä näitä riisikakkuja, syöden samalla erilaisia grilliruokia ja naposteltavia. 

Riisikakkujen tekoa.

Uuden vuoden aattona olin vain kotosalla, ja seurasin kuinka meille tuli useita sukulaisia tuomaan omia kokkailujaan ja noutamaan host-äitini tekemiä ruokia. Itsekin autoin tekemään muutaman pitsan vieraille. Tätä ruokien vaihtelua tehtiin seuraavan päivän, eli uuden vuoden päivän ateriaa varten. Yöllä lähdettiinkin puoli kahdentoista aikoihin host-vanhempien kanssa kolmelle eri pyhäkölle sanomaan 'rukoukset'. Perinteiseen japanilaiseen uuteen vuoteen kuuluu pyhäköillä käynti, ja kävin seuraavina päivinä vielä kahdella muulla pyhäköllä. Pyhäköillä käynnin vaiheet ovat seuraavat: 1. seiso pyhäkön edessä.

 2. Heitä kolikko (5snt-1€) edessä olevaan laatikkoon.

3. Soita suurta kelloa ravistamalla siitä roikkuvaa paksua köyttä.

4. Taputa käsiäsi yhteen kaksi kertaa ja pidä ne yhdessä.

5. Sulje silmäsi ja mieti toivetta pääsi sisällä.

6. Avaa silmät, taputa käsiä kerran, kumarra ja olet valmis.

Kodin uuden vuoden päivän ateria. 

Syötiin ensimmäisenä päivänä yhdessä perheen poikien ja heidän perheidensä kanssa. Pöydästä löytyi esim. sushia, pitsaa, keittoa, erilaisia kaloja, vihanneksia, kanaa sekä raakaa hevosta. Tammikuun toisena päivänä mentiin host-isän veljen luokse syömään lähes samanlainen ateria, ja mukaan tuli muitakin sukulaisia. Ateriaa ennen käytiin mielenkiintoisella paikalla, jossa säilytettiin host-vanhempien edesmenneiden vanhempien tuhkia, ja jälkeenpäin vierailtiin myös pyhäköllä.

Perinteinen japanilainen uuden vuoden ruokalajitelma. 

Kolmantena päivä kävin host-äidin ja tämän lapsenlapsen kanssa junalla vähän kaukaisemmalla ja suuremmalla pyhäköllä, jossa käy vuosittain jopa 8 miljoonaa ihmistä.

Mulla on Japanissa enää n. 20 päivää jäljellä. Nyt tietenkin ajateltaessa aika tuntuu menneen liian nopeasti ohi, mutta olihan näiden 10 kuukauden aikana paljon hetkiä, jolloin ei malttanut päästä jo loppuun. Ei sitä vieläkään pysty käsittämään, että pian mun pitäisi tämä täällä rakentama elämä hyvästellä ja palata Suomeen. Vaihtoa edeltävä aika tuntuu niin kaukaiselta, ja kotiin paluu jopa hieman hirvittää. Aina Japaniin voi tietenkin palata, mutta näitä vaihto-oppilaana olemisen kautta tulleita kokemuksia ei saa samankaltaisia. Viimeisille viikoille on paljon suunnitelmia, kuten muun muassa kolmet eri jäähyväisjuhlat sekä matka Kiotoon ja Osakaan. 

👋